Konsulttien ohje maailman säilömiseen: litran pullo hyötyetiikkaa, varastoi pankkiin ja odota

Suomalaiset eläkerahastot sijoittavat omasta mielestään varojaan “riittävän vastuullisesti”, eikä kuluttajien tarvitse ainakaan yritysten vakuuttelujen mukaan olla huolissaan siitä, että osallistuisivat tietämättään (tai tiedostaen, mutta asiasta välittämättä) kukkarohyssyttelijöiden tapamurhaamisen näytöksiin ympäri maailmaa… olkoon, kenties osa näistä kirstuista toimii ainakin osittain tai edes näennäisesti (mitä suurempi kompleksi, sen pienempi sen realismin taso) eettisesti ja kauppaavat niine hyvineen sopivaksi pureskeltuja, allekirjoitettavaksi valmiita harmittomia aneitaan eläkepäivillään Kanariansaarilla itseään piña colada kourassa kärventäville rasvamuhkuroille… itseäni kuitenkin hämmästytti Ylen MOT:n dokumentissa haastateltu “vastuullisen sijoittamisen konsultti” (tällaisesta kirosanaryppäästä äitien pitäisi varoittaa lapsiaan niiden tavallisten vittujen ja perkeleiden sijaan), joka alleviivasi sitä, että “eettisyys on ennen kaikkea liiketoimintaa” – hän siis toki puolusti ajatusta, että eläkesijoittamiseen keskittyneiden firmojen on syytä toimia vastuullisesti ja olla maksamatta palkkatappajille myanmarilaisten lasten pieksennästä, mutta konsulttipaholaisen perusteena oli, että näin sijoitusrahasto saa paremman maineen kuluttajien keskuudessa ja siten ansaitsee lisää rahaa sieltä päin (hävitessään ensin rahaa siinä, ettei sijoita murhaamiseen ja ekologiseen tärvelyyn) korvaamaan eettisyytensä uhrauksen… perustava moraali siis muuttuu näin helposti puhtaaksi bisnekseksi, sen juuret nostetaan filosofian historian mullasta ja isketään miten kuten samaan ruukkuun suureksi kasvaneen setelinipun kanssa… näen tämän eettisen kulissin hyväksymisen ilmiön levinneen laajemmallekin nykykulttuurissa: perusteisiin tai motiiveihin ei enää puututa, koska se on aikaavievää… yritysten etiikka on ulkoistettu varta vasten sen arvionnista rahaa saaville yrityksille… ainoastaan seurauksien ja voittojen suhde määrää oikean teon ja mikä pelottavinta myös vakuuttaa kansaloiset sen oikeellisuudesta… toisin sanoen oikein tehdään, jos siitä saatavat voitot yltävät riittävän lähelle niitä voittoja, joita saavutettaisiin epäeettisellä toiminnalla, mutta mitään syvempää perustetta moraalille ei nähdä: se on ainoastaan yksi osatekijä monimutkaisessa taloudellisessa logiikassa, joka lopulta säätää kaikki muuta arvot… nykyisten eläkerahastojen osakesijottamisen eettiset perusteet olisivat varmasti häkellyttäneet Immanuel Kantin kategorisine imperatiiveineen sijoittamaan kiireen vilkkaa Wal-Martiin ja vastaaviin riemukkaisiin kohteisiin… puhumattakaan Aristoteleesta, joka on aina pitänyt öljy-yhtiöiden suorasukaisesti suorittamasta ylimääräisten lajien karsinnasta.