Seuraava siirto, eli kuka syö kenetkin poliittisessa valtapelissä

Ihan mielenkiintoista, että Garri Kasparov ryhtyy ehdokkaaksi presidentivaaleissa Venäjällä (TS)… hän on useasti ilmaissut sen toisen Venäjän kannan, joka virallisesti ei kovinkaan paljon nykyisen hallituksen ja Putinin ilmeissä näy muuta kuin harmillisena roskana silmässä, joka yritetään peittää retorisella vilkuttelulla – pelkään kuitenkin pahoin, että Kasparov saa taistella vieläkin absurdimman ja mutkikkaamman vihollisen kanssa kuin pelatessaan shakkiotteluitaan Deep Bluen kanssa… Venäjän koneisto ei siedä liian pitkälle vastustajiaan tai taputtele heidän päitään kuin kenties lapioilla… toisessa Venäjässä on muuten mukana myös radikaali herra Eduard Limonov, jonka Limonka-lehti (suom. “sitruuna”, eli slangissa “käsikranaatti”) näyttää menevän osittain asiattomillekin linjoille (ks. täältä).

Palasia irrallisista kertomuksista: Maailman ympäri 800 metrillä

...tuulen vaatiessa katua itselleen viskomalla herrain hattuja ja neitosten kuvitelmia kohti vesikourujen ja peltikattojen turmelusta, hän kävelee Lundqvistin liikepalatsin alakerrokseen, kävelee Maailman Ympäri, 800 metriä riittää siihen parhaimmillaan, yksi ilta maisemavalokuvista heijastettavia skioptikonkuvia, kuultokuvia ja sen jälkeen saman verran Pathén lyhytfilmejä kolme, neljäkin kertaa peräkkäin… maailma liikkuu, me liikumme sen pintaa kuin kelattuna ja tämä kaksinkertainen liike on tallennettava, dokumentoitava, arkistoitava ja arvioitava, jotta se voidaan toistaa, jakaa muille, levittää kuin valitettava sairaus tai Pääsiäissaarten kohtalo ympäri omakuviaan veistävää maailmaa. Hän seisoo mallina katuvalokuvaajalle, jonka sommitelmassa tuolille leudosti romahtanut herra H. vaikuttaa kuolleelta, masentuneeltaa ruumiilta, joka kuitenkin orgaanisesta passiivisuudestaan huolimatta onkin äkillisesti herännyt, nostanut pään kätensä varaan ja ikään kuin nuhjuisesti vilkuilee ympärillään kulkevaa, heittelehtivää, epävakaista, nytkähtelevää ja tutisevaa maailmaa.