Karhua tanssittavat

YLE:n vakavan leikkimielisesti runoa kilpailuttava pysti Tanssiva karhu on jälleen jaossa… puntarissa on uutisen mukaan kuusi teosta, Catharina Gripenbergin Ta min hand, det vore underligt, Satu Mannisen Sateeseen unohdettu saari, Aki Salmelan Tyhjyyden ympärillä, Saila Susiluodon Missä leikki loppuu, Juhana Vähäsen Avaa tule ja Thomas Warburtonin Tid efter annan… jos minä olisin diktaattori, mutta en ole… vaan esitän yhtä kaikki valistuneen arvioini, sillä olen sattumalta laatinut kritiikin kaikista mukana olevista suomenkielisistä teoksista (valistuvaksi vaativa penkokoon Turun Sanomien kulttuurisivujen arkistoa): suokaa tunnustus Satu Mannisen kauniille teokselle, ettekä tee virhettä (no, ei muutaman muunkaan valinta mikään varsinainen oikeusmurha olisi, se on todettava) …tosin ounastelen, että jos olisi lukenut Gripenbergin kirjan kielellä jonka kautta se avautuisi paremmin kuin Ruhnama, voisin kallistua sen puolelle, koska Gripenbergin suomennettu valikoima on valloittavan hieno… olen ilmeisesti hyvällä tuulella, kun en keksi tästä listasta mitään painokelvotonta sanottavaa, kuten tavallista – jäädään odottamaan.