Other way around sekä eräs perustelu selitysosioiden ja esipuheiden laatimiselle suomennoskirjallisuudessa

Käännöstyötä koskettelevia mielenkiintoisia kysymyksiä ja ongelmakohtia on tietenkin lukuisia ja suivaannuttavan koherentin säännöstön luominen vasitenkin kaunokirjallisuuden suomentajien säädylle on kerrassaan mahdotonta… vaan tietty nimenomainen seikka pyörii omalla kohdallani parhaillaan käsissä & pöydällä eräiden viimeisteltävään teokseen ilmaantuneiden kustannustoimituksellisten kynänpiirtojen vuoksi, siis: miksi kummassa olisi syytä muuttaa tietyt tekniset arvot tai muut merkitsijät meidän kulttuurissamme totutumpaan muotoon, vääntää vaikkapa mitat meille toverillisemmiksi? …miksi toisin sanoen tehdä suomennoksessa tuumasta tutumpi sentti, mailista muistorikkaampi kilometri, naulasta kiva pikku kilo jne. – ainakin minulle tällaisten käsitteiden ja yksiköiden, olkoot ne kotoisin muista perinteistä tahi sitten arkaaisia luonteeltaan, säilyttäminen suomennoksessa on nimenomaan muistutus tekstin olennaisesta vieraudesta ja toiseudesta, jonka on tietenkin näyttävä myös suomennetussa tekstissä, koska kyseessä kuitenkin on käännös, ei alkuperäisteksti (se on alati säilytettävä mielessä, se on tuotava esiin tekstin suomennoksessa, vaikka sitten esipuheen & selitysosion voimin) – itse asiassa ne eivät ole pelkkä merkki, vaan myös indikaattori siitä kuinka etäältä tekstiä toisen kulttuurisen ilmakehän oloihin ollaan totuttamassa (jos viet kelpo huskyn Grönlannista Ranskaan ajeletko sen karvat?) …toinen teemasta ponnistava ongelma on se, mihin vetää raja (ja nyt ryhdyn huikentelemaan): muutetaanko dollarit vaivattomiksi euroiksi (ja yksin tein päivitetään Päätalot ja Linnat tuleville sukupolville muuttamalla ne kummalliset markat uusintapainoksissa ehdoiksi euroiksi), vaihdetaanko merkitsevät kadun- ja paikannimet tutummiksi (Harlemista tulee vaivatta vaikkapa Varissuo), redusoidaan monumentit helpommin tulkittaviksi (toki Vapaudenpatsaan voisi kääntää Mannerheimin ratsastajapatsaaksi), henkilöt, vankilannimet, hotellit, sukunimet (kaikkia näitä olen totta vieköön mitä hölmöimmin nähnyt muutetun, siis ”suomalaistetun”, eri käännöksissä) – onko meillä todella lisää tarvetta romaaneille, jossa Käteis-Jussi soittaa maaseutua ja länttä, vaikka minun mielestäni Johnny Cash soittaisi country & westerniä? (Esimerkki on jostain Norman Mailerin romaanin suomennoksesta, en muista mistä) – ovatko lukijat niin kirotun tyhmiä, etteivät tiedä mikä on pauna taikka jaardi? …kenties ei tarvitse mennä näin äärimmäisyyksiin kysymystä alleviivatakseen, mutta yhtä kaikki minua asia ihmetyttää (joskin lammasmaisesti tottelen käskyä ja käyttelen muunninta kun niin pyydetään) – entä toisinpäin: onko jotain esimerkkiä seikasta, joka olisi suorastaan pakko suomentaa tutummalla korvaavalla vaihtoehdolla alkuperäisen sijaan?

Quote of the Day: logistiikkaa

”Jos emme voi johtaa makroskooppisen maailman lakeja mikroskooppisesta maailmasta, silloin mysteeri piilee makroskooppisessa maailmassa. Tästä näkökulmasta asiaa ajatellessamme meidän on tultava siihen tulokseen, että kummallisinta ei ole mikroskooppisen maailman kummallisuus, vaan makroskooppisen maailman ei-kummallisuus. Miksi identiteetin, ajan ja tilan käsitteet toimivat makroskooppisessa maailmassa? Se meidän on pystyttävä selittämään.”

Bruno Jarrosson