Kirjanajo

Huomaan seuraavani varsin rajallisesti niin kutsuttua ”kirjallisuutta”, koska uskomukseni oli, että tietynlaista (epä)estetiikkaa ilmentäviä kirjoja ei juurikaan enää kirjoiteta puhumattakaan niiden julkaisusta, mutta avarrettuani hieman horisonttiani erääseen esseetekstiin liittyvien teemojen kautta, suorastaan säikähdin miten paljon kaunokirjallisuuden käsitteen alla tuupataan suoranaista hölynpölyä kilomakkarana markkinoille ja säikähdykseni kohosi toiseen potenssiin kun ymmärsin, että vaikka nämä (esimerkkejä mainitsematta) tietyt kirjat eivät keinukaan myyntilistojen kärjessä ja kulttuuripalstojen pompöösin tuluksen hehkussa, niitä myydään tasaisen tappavaan tahtiin lukuhaluisille pikaruokailijoille, joista on tomeran miellyttävä hakea epäterveellinen valmisateria tuttuine tarpeineen koko perheelle ja mättää se juoruaukkoon kuin pieksisi vihamiestään vasaralla naamaan… olen toki purkautunut aiheesta ennenkin, mutta silloin näkökulma on ollut kirjoissa, joita hyvällä tahdolla saattaisi paksusankainen samettitakkikin kirjallisuudeksi kutsua, mutta kokonaan uusi perspektiivi asiaan tulee julkaisulistojen pelkän kvantitatiivisen tutkimuksen (sillä kvalitatiivista ei voida suorittaa) kautta… tämä koskee takuulla myös ulkomaista kirjallisuutta, mutta maan rajojen ulkopuolella vierailla kielillä kirjoitettavaan – ja luoja tietää joskus myös suomennettavaan – roskakirjallisuuteen minulla ei ole laisinkaan aikaa tahi halua perehtyä… en ole lukenut kotimaista romaania puoleen vuoteen, sitten Tommi Melenderin mieluisan opuksen, nyt kontolleni on koitunut Juha Seppälän uuden (tulevan? – tiedä häntä, kirjaa ei ole vielä ainakaan kuulunut, vaikka siitä oli jo kesän alussa puhetta) teoksen arvostelu, joka voi vielä pelastaa siltä uskomukselta, että tämä periferiassa kaljamaha paljaana kohti todennettavaa dementiaa laahustava kansa ei ymmärrä omaa parastaan ja parantelee haavojaan paskaproosan sideharsolla puuttumatta ollenkaan verenvuodatuksen alkusyyhyn… jos ei, niin pitää kai ryhtyä harrastamaan jotain, jonka sielua ei kokonaan ole viety tai muuttaa asumaan Unkarin mustalaiskyliin.